Jokaisenoikeuksilla eli entisillä jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta tietyin rajoittein nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Oikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, eikä niistä tarvitse maksaa. Oikeuksien lisäksi jokaisenoikeudet asettavat luonnossa kulkijalle velvollisuuksia maanomistajaa, luontoa ja muita ulkoilijoita kohtaan. Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija Hannu Tiusanen kertoo tunteita herättävistä talvisista jokaisenoikeuksista.
1. Saako laduilla kävellä?
Jokaisenoikeuksien puitteissa kaikilla on oikeus liikkua luonnossa ja lähtökohtaisesti myös hiihtoladuilla voi jokaisenoikeuksien nojalla kulkea jalkaisin, kunhan ei riko latua tai häiritse muita ulkoilijoita ja hiihtäjiä. Ladulla jalkaisin kulkeminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa.
“Suomen Latu ohjeistaa, että ladut on tehty hiihtämistä varten, eikä niillä tulisi muilla tavoin kulkea. On tilannekohtaista, milloin ladulla muutoin kuin hiihtäen kulkeminen on sallittavampaa. Esimerkiksi pakkaskelillä varovaisesti kulkien ja turvallisessa ladun kohdassa voi mahdollisesti huoletta ja turvallisesti ladun ylittää sitä rikkomatta”, Hannu Tiusanen Suomen Ladusta toteaa.
Tilanne on toinen esimerkiksi kosteammilla keleillä, jolloin latu rikkoontuu todennäköisemmin ja kävellessä ladulle syntyy helpommin kuoppia kävelyn seurauksena.
”On myös hyvä tiedostaa, että vapaan hiihtotavan latu on yhtä lailla hiihtolatu kuin perinteisen latu. Vapaan uran voi yhtä lailla helposti rikkoa siinä kävelemällä, jos latuun pääsee syntymään kuoppia tai siihen kulkeutuu kiviä.”
Talvisessa luonnossa tulisikin olla riittävästi reittejä myös muille ulkoilijoille kuin hiihtäjille, jotta ei syntyisi tarvetta siirtyä kulkemaan hiihtoladulle voidakseen liikkua luonnossa.
”Toivon, että kunnat ja kaupungit huolehtisivat siitä, että ulkoilijoille on riittävästi muuhunkin kuin hiihtoon tarkoitettuja talvireittejä. Suomen Latu on muutama vuosi sitten laatinut oppaan talvireittien luomiseen, mikä on vapaasti käytettävissä. Kuntien ja kaupunkien ylläpitäessä latuja, ne usein tiedottavat kyltein, että latu on tarkoitettu vain hiihtäjille. Se on oikeutettua, jos kyltti on perusteltu. Perusteena ovat usein turvallisuussyyt ja ladun ylläpitäjän ohjeistuksia tulee noudattaa”, Tiusanen muistuttaa.
Laturaivo kuumentaa tunteita talvisessa luonnossa liikuttaessa. Usein raivoa aiheuttaa se, että ulkoilija liikkuu ladulla muutoin kuin hiihtäen joko koiran kanssa tai ilman koiraa. Laturaivo voi olla myös hiihtäjien välistä esimerkiksi, jos vapaan hiihtäjä hiihtää perinteisen ladulla ja sotkee hiihtäessään latu-uria.
Ulkoilijan tulisi muistaa, ettei latualueelle saa koskaan mennä koiran kanssa.
”Järjestyslaissa todetaan, että koiraa ei saa viedä kytkettynäkään ladulle. Koira voi aiheuttaa vaaratilanteen, jos se pääsee singahtamaan hiihtäjän eteen ladulle. Kuntien ja kaupunkien tulisikin edistää koirahiihtolatuja ja muita talvireittejä, missä voi kulkea koiran kanssa.”
2. Saako jäälle tehdä avannon jokaisenoikeuksilla?
Avannon voi tehdä jäälle jokaisenoikeuksien puitteissa. Avanto on kuitenkin merkittävä selvästi, jotta kukaan ei pääse putoamaan sinne vahingossa. Avannon merkitsemiseen voi käyttää erilaisia siimoja tai aitauksia. Lisäksi avanto on merkittävä siten, että sen pystyy havaitsemaan pimeässä liikkuessaan sekä tarpeeksi etäältä.
”Mikäli avantoa ei ole kunnolla merkitty, se voi pahimmillaan johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, jos joku pääsee tippumaan avantoon”, Tiusanen tietää.
Vesistöissä voi myös pilkkiä ja onkia vesien yleiskäyttöoikeuden perusteella ilman maksullista lupaa. Jäähän tehtävä pilkkimisreikä on sen verran pieni, ettei sitä tarvitse merkitä. Vesistössä saa kulkea jään päällä vapaasti, mutta tiettyjä rajoituksiakin on.
”Mikäli pilkitään tai ongitaan esimerkiksi piha-alueen läheisyydessä, vastaan saattaa tulla kysymys kotirauhasta. Myös kesämökeillä ja niiden pihoilla vallitsee kotirauha, vaikka vaikuttaisi siltä, ettei ketään ole paikalla. Kotirauhan suojaaman alueen ulottuvuus vaihtelee tapauskohtaisesti. Esimerkiksi jos kotirauhan suojaaman mökkitontin edestä kulkee kapea joki tai uoma, sitä pitkin saa hiihtää, luistella tai muutoin kulkea, kunhan sen tekee mahdollisimman huomaamattomasti.”
3. Saako järven jäälle tehdä avotulen?
Jäälle saa jokaisenoikeuksien puitteissa sytyttää avotulen.
”Vaikka pelastuslaissa todetaan, ettei avotulta saa sytyttää ilman maanomistajan lupaa, laissa ei oteta kantaa tulen tekemisestä jääpeitteiselle vesialueelle. Avotulen sytyttäminen on toisin sanoen mahdollista jäälle. Toki jäälläkin tulee huomioida tulen järkevä käyttö ja sytyttäjän on aina oltava varovainen tulta sytyttäessään”, Tiusanen muistuttaa.
Maa-alueellekin saa sytyttää avotulen tarvittaessa hätätilanteessa.
”Sellaisessa tilanteessa, jossa ihmisen henki tai terveys on uhattuna, tulen voi sytyttää ilman maanomistajan lupaa. Tällöin kyseessä on rikoslain mukainen pakkotila. Muissa tilanteissa avotulen sytyttämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.”
