Vaikka tähtitaivasta ei vuoden valoisimpana aikana touko-kesäkuussa pysty havainnoimaan, riittää aktiiviselle luontokuvaajalle alkukesällä hyviä kohteita. Tämä on hyvää aikaa erilaisten pilvien ja auringon kuvaamiselle. Toukokuussa olen kuvannut hienoja mantelipilviä eli lentikulaareja, jotka näyttävät erehdyttävästi parvelta lentäviä lautasia. Ne syntyvät yleisimmin alkukesän voimakkaissa länsituulissa ilmamassan painautuessa Köli-vuoriston yli itään kohti Suomea. Myös komeat sateenkaaret näkyvät useimmiten alkukesällä sadekuurojen ja sivusta korkealta tulevan auringonvalon yhteisvaikutuksesta.

Touko- kesäkuu on myös parasta aikaa kuvata aurinkoa. Olen hankkinut erityisen vety-alfa kaukoputken auringon pinnan ja koronan kuvaamiseen. Aurinkoa kuvattaessa pitää aina käyttää asianmukaisia suotimia ja välttää suoraa katsekontaktia. Muuten voi tulla vahinkoa sekä laitteille että silmille.

Touko- kesäkuu on myös hyvää aikaa päiväperhosten sekä kiitäjien ja kehrääjien kuvaamiseen. Päiväperhosten suurin lajirunsaus ja esiintyminen ajoittuu niiden suosimien luonnonkukkien kukinta-aikaan alkukesästä, jolloin perhoset liikkuvat munintalennoilla. Parasta aikaa perhosten kuvaukseen ovat kirkkaat kesäaamut, jolloin monet lajit kuten esimerkiksi komea ritariperhonen asettuvat kukinnoille aamukasteessa. Kyyjärven- Karstulan alueella olen kesän aikana päässyt kuvaamaan yli 30 päiväperhoslajia. Tämän kevään harvinaisuus oli Isonokkosperhonen, joka liiteli Karstulassa jo huhtikuun lopulla. En ole aikaisemmin tuota eteläistä lajia nähnyt. Perhosten kuvaus on syrjäyttänyt osittain perinteisen perhosten keräilyn kokoelmiin. Järjestelmäkameralla ja makro-objektiivilla saa kesän aikana kuvattua upean kokoelman perhosia, ilman että niitä täytyy tappaa. Tämän kesän tavoitteena on saada kunnolliset kuvat ohdakeperhosesta sekä ritariperhosesta.