Suomessa poliisi on vastuussa kadonneiden henkilöiden etsinnästä sisämaassa ja sisävesillä. Merialueilla vastaava viranomainen on rajavartiolaitos. Etsintätoimet käynnistetään välittömästi, mikäli on perusteltu syy epäillä kadonneen henkilön joutuneen hengenvaaraan, onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi. Lisätietoja on saatavilla poliisin verkkosivuilta, lue tästä.

Muistilistaa katoamistapauksen sattuessa

• Etsintöjen käynnistämisestä tai suorittamisesta ei aiheudu taloudellisia velvoitteita ilmoittajalle, etsitylle henkilölle eikä hänen lähiomaisilleen. Toimenpiteet ovat viranomaisten vastuulla ja kustannetaan julkisista varoista.
• Rauhoitu. Neuvon ”rauhoitu” lausuminen on vaivatonta, mutta kohonneessa tunnetilassa johdonmukainen ajattelu voi vaikeutua. Tämä puolestaan saattaa johtaa olennaisten seikkojen huomiotta jäämiseen päätöksenteossa.
• Ota heti yhteyttä hätänumeroon 112. Poliisi voi tällöin käynnistää etsintätoimet ja tarvittaessa pyytää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) apua. On myös tärkeää selvittää, missä ja milloin kadonnut on viimeksi havaittu sekä mitä hän on tuolloin mahdollisesti tehnyt.
• Kadonneiden henkilöiden etsinnässä on ensiarvoisen tärkeää tarkastaa katoamispaikka ja sen välitön ympäristö huolellisesti, sillä piiloutumiseen soveltuvat paikat, joihin ei ensi alkuun osata katsoa, voivat löytyä jopa omasta kodista. Viranomaiset ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koulutetut etsijät suorittavat lähietsintöjä sekä etsinnän alussa että sen edetessä, jotta alue saadaan tutkittua mahdollisimman perusteellisesti.
• Etsi tuorein valokuva kadonneesta ja kirjoita paperille mm. tuntomerkkejä sekä lista vaatetuksesta, joka kadonneella oli päällään katoamishetkellä. Tämä tieto jaetaan välittömästi etsintäryhmille. Poliisiviranomaisten pyynnöstä kyseisiä tietoja voidaan levittää myös julkisesti sosiaalisessa mediassa, radiossa ja painetussa mediassa kadonneen löytämiseksi.
• On suositeltavaa ottaa yhteyttä kadonneen henkilön ystäviin, työtovereihin sekä harrastuspiirien jäseniin. Heidän kauttaan saattaa löytyä uutta tietoa kadonneen olinpaikasta tai katoamisen syistä.
• Mikäli koet tilanteen ylivoimaiseksi, älä epäröi pyytää apua. Hyvinvointialueiden kriisityöntekijät voivat tarjota tukea ja apua mahdollisuuksien mukaan.  

On suositeltavaa, että tehtäessä ilmoitusta kadonneesta henkilöstä hätänumeroon 112, pyritään keräämään mahdollisimman kattavat tiedot kadonneesta ja olosuhteista. Täydellinen tietopaketti nopeuttaa etsintöjä. On kuitenkin tärkeää huomioida, että hätäilmoituksen tekemistä ei tule viivästyttää, vaikka kaikkia alla lueteltuja tietoja ei olisi heti saatavilla.

• Kadonneen henkilötiedot ja valokuva.
• Vaatetus ja muut tuntomerkit katoamishetkellä (esim. tatuoinnit, arvet ja muut erityistä huomiota herättävät asiat).
• Mahdollinen katoamissyy ja -aika, sekä katoamispaikka jos tiedossa.
• Mitä kadonnut oli tekemässä tai minne matkalla. Tieto siitä, mihin kadonnut voisi pyrkiä tai jos taustalla on aiempia katoamisia, mistä silloin löytynyt.
• Todennäköiset kulkureitit.
• Kulkuväline, onko mobiililaite mukana ja muut mahdollisesti mukana olevat varusteet.
• Terveydentila ja mahdollinen lääkitys. Kadonneen mielentila, itsetuhoisuuden mahdollisuus, päihteiden käyttö.
• Mistä kadonnutta on jo etsitty.

Etsinnöistä vastaa poliisi

• Noudata viranomaisten ohjeita etsintöjen aikana, sillä poliisilla on merkittävää kokemusta kadonneen ihmisen etsinnöistä.
• Anna etsintähenkilöstön suorittaa työnsä häiriöttä.
• Mikäli sinulla on lisätietoja, ilmoita ne välittömästi etsintää johtavalle poliisille tai hätänumeroon 112.
• Poliisilla on oikeus pyytää sinua pysymään kotona, sillä kadonnut henkilö saattaa palata kotiin etsinnästä.
• Kadonneen palattua ota viipymättä yhteyttä etsintää johtavaan poliisiin tai hätänumeroon 112.
• Opas kadonneen henkilön omaiselle (Salo, Johanna 2021: Opas kadonneen henkilön omaiselle. Poliisiammattikorkeakoulu. Luettavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/511370/Opas-kadonneen-henkil%C3%B6n-omaiselle-produkti.pdf Luettu 7.7.2025).

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa)

Poliisi saa kadonneiden etsinnöissä huomattavaa tukea Vapepalta, poliisilaki 872/2011, (9. luku, Erinäiset säännökset, 4 § Vapaaehtoistoiminta). Huomionarvoista on, että Vapepa suorittaa kadonneiden henkilöiden etsintöjä ainoastaan poliisin pyynnöstä.

Mikäli Vapepan apu ei ole käytettävissä, poliisilaki 872/2011 (9. luku, Erinäiset säännökset, 3 § Avustamisvelvollisuus) kertoo, että jokainen on velvollinen päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä avustamaan poliisia hengenvaarassa olevan kadonneen etsimisessä, ihmishengen pelastamisessa, loukkaantuneen auttamisessa sekä huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon torjumisessa, jollei tällaiseen toimenpiteeseen osallistuminen ole henkilön ikä, terveydentila tai henkilökohtaiset olosuhteet huomioon ottaen tai muusta erityisestä syystä kohtuutonta.

Artikkelin kirjoittaja Heikki Maukonen on Vapepa-johtaja ja kouluttaja Keski-Suomesta. Artikkelia päivitetty termien osalta 7.7.2025.