Mitä talviuinti on?
Talviuintikausi kestää Suomessa lokakuusta toukokuuhun ja talviuinnilla tarkoitetaan pääsääntöisesti uimista alle 10-asteisessa vedessä. Ennen puhuttiin avantouinnista, mutta talviuinti on käsitteenä laajempi – eiväthän kaikki uimavedet välttämättä joka talvi edes jäädy.
Talviuintia voi harrastaa joko saunomisen yhteydessä tai ilman saunaa, kummallakin tyylillä on puoltajansa. Monilla paikkakunnilla on erityisiä ylläpidettyjä talviuintipaikkoja, joissa uimareiden käytettävissä on mahdollisen saunan lisäksi myös lämmitetty tai kylmä pukuhuone ja avoinna pidettävä avanto.
Mitä talviuimarin kehossa tapahtuu?
Kylmään veteen meno aiheuttaa reaktion, jota kutsutaan kylmäsokiksi. Kylmäsokki on puolustusreaktio, ja se selittää ainakin osan talviuinnin hyvää tekevistä vaikutuksista.
Valmis taisteluun
Kun keho painuu kylmän veden syleilyyn, tieto vaaratilanteesta välittyy ihon pinnan reseptoreista aivoihin, mikä aktivoi elimistön hätäkeskuksen eli sympaattisen hermoston toiminnan ja lisää stressihormonien eli adrenaliinin, noradrenaliinin ja kortisolin eritystä. Mieli terävöityy ja veren sokeripitoisuus kasvaa, jotta lihakset saavat energiaa taistella vaaraa eli kylmää vastaan.
Verisuonet reagoivat
Keho tekee kaikkensa suojatakseen elintärkeitä elimiä. Sormien, varpaiden, käsivarsien ja jalkojen pintaverisuonet supistuvat, suurten lihasten, sydämen ja sisäelinten verisuonet puolestaan laajenevat, jolloin kehon keskiosa ja aivot saavat enemmän verta ja happea. Supistuneet suonet laajenevat vedestä poistumisen jälkeen, jolloin ääreisosiin virtaa jälleen enemmän verta.
Hyvän olon purske
Lievä stressireaktio vapauttaa myös hyvän olon hormoneja, kuten endorfiinia, serotoniinia ja dopamiinia. Tutkimuksen mukaan 14-asteisessa vedessä uiminen voi kasvattaa dopamiinipitoisuuden jopa 2,5-kertaiseksi. Hyvän olon tunteen lisäksi dopamiini myös turruttaa kipua ja vähentää epämiellyttävää kylmän tunnetta iholla.
Rauhallinen mieli
Kylmä kylpy aktivoi myös parasympaattista hermostoa. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun kylmäsokin aiheuttama taistele-tai-pakene-reaktio on ohi. Parasympaattisen hermoston aktivoituessa ruumis rentoutuu ja mieli saa levon, jota moni talviuimari kuvaa autuaalliseksi.
Rasvaa palaa
Elimistö pyrkii ylläpitämään veren lämpötilaa kiihdyttämällä aineenvaihduntaa. Tämä tapahtuu lämmöntuottoa varten varastoitua ruskeaa rasvakudosta polttamalla.
Aivotoiminta hidastuu
Aivoihin virtaavan veren määrä vähenee 30 prosentilla, mikä vähentää kognitiivisia toimintoja. Ajatus pysyy edelleen terävänä ja päättelykyky hyvänä, mutta ajatustoiminta hidastuu. Kylmä voi aiheuttaa huimausta ja pahimmillaan tajunnanmenetyksen.
Miksi talviuinti tekee hyvää?
Kaikkia talviuinnin terveysvaikutuksia ja niiden mekanismeja ei vielä tunneta, mutta jotain osataan jo sanoa:
- Talviuinti vahvistaa vastustuskykyä
Tutkimusten mukaan talviuimareilla on jopa 40 prosenttia vähemmän ylähengitystieinfektioita, kuten nuhaa tai poskiontelontulehduksia. Syynä voi olla lisääntynyt valkosolujen tuotanto, mikä parantaa vastustuskykyä, tai runsaampi tulehdusta vähentävän kortisolin tuotanto. Kylmäuinti edistää kumpaakin. - Talviuinti alentaa verenpainetta
Talviuimarien verenpainetta tutkittaessa on havaittu, että lukemat jäävät talvikaudella hiukan keskitasoa alemmas. Syynä on mahdollisesti niin sanotun kylmäsokin vaikutus: verisuonet supistuvat, jolloin ne saavat tavallaan "liikuntaa". - Talviuinti parantaa mielialaa
Talviuinti lisää endorfiinin eritystä, mikä kohentaa mielialaa. Brittitutkimus vuodelta 2018 osoittaa, että talviuinti voi vaikuttaa myönteisesti jopa vaikeaa masennusta sairastavien ihmisten mielentilaan. Talviuimarit ovat myös kertoneet uinnin parantavan unen laatua, mikä puolestaan todennäköisesti lisää mielihyvän tunnetta kohentavan serotoniinin tuotantoa. - Talviuinti ehkäisee elintapasairauksia
Talviuinti voi kiihdyttää rasvan palamista, ja tutkimusten mukaan säännöllisesti talviuintia harrastavien veren insuliinipitoisuus on tavallista pienempi. Säännöllinen talviuinti saattaa siis vähentää elintapasairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Kuinka pitkään vedessä kannattaa olla talvella uidessa?
Kylmänkestokyky on osittain yksilöllinen ominaisuus eli jotkut kestävät kylmää paremmin kuin toiset, mutta kun veden lämpötila alittaa 10 astetta, yli kolmen minuutin pituinen oleskelu vedessä voi koitua kohtalokkaaksi. Kylmän kylvyn piristävä vaikutus syntyy jo 2–3 minuutin aikana, joten pidempi aika ei lisää vedessä olemisen tehoa.
Vaikka et vedessä ollessasi tuntisikaan palelevasi, liian pitkä viipyminen kylmässä voi aiheuttaa hypotermian eli normaalin ruumiinlämmön laskemisen niin matalaksi, että elimistöön alkaa tulla muutoksia. Hyödyllistä tietoa hypotermian oireista ja hypotermiaan reagoimisesta on osoitteessa viisaastivesilla.fi.
Miten usein talvella kannattaa uida?
Kylmässä vedessä voi pulahtaa niin usein tai harvoin kuin mieli tekee, mutta talviuinnin pitkäaikainen hyväätekevä vaikutus syntyy säännöllisyydestä. Talviuinnin vaikutuksia tutkineen lääketieteen tohtori Susanna Søbergin mukaan uiminen 3 kertaa viikossa yhteensä 11 minuutin ajan riittää edistämään hyvinvointia, ja uimista on jatkettava koko talvikauden ajan.
Suomessa tehty tutkimus puolestaan osoitti talviuimarien kokevan olonsa terveemmäksi neljän kuukauden säännöllisen uimisen jälkeen.
