Harjoitusmäärien kasvu ja yhä tavoitteellisempi harjoittelu nostaa ravitsemuksen roolin merkitystä nuoren arjessa, jotta jaksaminen ja kehitys ovat toivotunlaisia. Vanhemmilla on tärkeä merkitys nuoren ravitsemuksessa, mutta mitä vanhemmaksi tullaan, sitä enemmän nuoren on hyvä ottaa vastuuta omasta syömisestään ja hallita järkevän syömisen perusperiaatteet. Sillä nuorena opitut ruokailutavat, usein myös siirtyvät aikuisikään.
Riittävä energiansaanti on urheilijan ruokavalion tärkein asia. Nuorille urheilijoille sen merkitys korostuu erityisesti, koska murrosiän myötä lihasmassan ja rasvakudoksen nousu yhdessä pituuskasvun kanssa lisäävät nuoren energiantarvetta merkittävästi. Riittävästä energiansaannista huolehtiminen onkin yksi nuoren urheilijan ravitsemuksen tärkeimmistä asioista.
Niukka syöminen voi vaikuttaa nuoren urheilijan terveyteen ja suorituskykyyn monin eri tavoin. Jaksaminen tyypillisesti heikkenee niin arjessa kuin harjoituksissa. Myös mieliala ja vireystila voivat kokoa kolauksen. Tytöillä kuukautisten alkaminen voi viivästyä tai jo alkaneisiin kuukautisiin voi tulla häiriöitä tai ne voivat jäädä kokonaan pois. Vähäinen syöminen heikentää myös vastustuskykyä, jolloin flunssaan voidaan sairastua helpommin. Kun vähäistä syömistä jatkuu pidemmän aikaa, alkaa se vaikuttaa myös luuston kuntoon, jolloin nuori on alttiimpi rasitusmurtumille.
Riittävästä syömisestä kannattaa pitää siis huolta, jotta välttää terveyteen ja fyysiseen suorituskykyyn liittyvät ongelmat. Se on erityisen tärkeää silloin, jos nuori harjoittelee tavoitteellisesti ja harjoituskertoja on useita viikon aikana. Säännöllinen ateriarytmi, urheilijan lautasmallien hyödyntäminen, nälkä-kylläisyystuntemusten kuuntelu ja syömisen joustavuus ovat tärkeimpiä keinoja, joiden avulla nuoren energiantarve saadaan tyydytettyä.
Aktiivisesti liikkuvan nuoren on hyvä syödä 5-7 kertaa päivän aikana. Käytännössä syömisvälin ei olisi hyvä ylittää 3-4 tuntia. Lisäksi harjoitusten ja etenkin rankempien harjoitusten jälkeen kannattaa pyrkiä syömään noin 30 min päästä harjoituksen päättymisestä. Riittävän tiheä syömisrytmi parantaa vireystilaa ja jaksamista sekä tehostaa palautumista riittävän energiansaannin turvaamisen lisäksi. Syömisrytmin runko muodostuu aamupalasta, lounaasta, iltapäivän välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta. Tähän päälle tulee tarvittava määrä välipaloja esim. harjoituksen jälkeen nautittava palautumisvälipala.