Saunakyläntien metsäinen maisema vaihtuu peltoaukeaan, jonka takaa erottuu punatiilinen talo. Talon viereinen navetta ja rehusiilo kertovat tarinaansa tilan menneisyydestä. Hehtaarin tontilta löytyy muutama puulato, autotalli ja pihasauna, joka toimii toistaiseksi sekin puuvarastona. Tilaa ja rauhaa riittää, ja juuri ne painoivat erityisen paljon talon nykyisten omistajien, Juho Syrjälän ja Julia Yrttikosken, vaakakupissa heidän etsiessään uutta kotia. Pääosin kesäpaikkana toiminut talo sai heistä viime kesänä pysyvät asukkaat.
– Tämä tuntui heti omalta, he toteavat.
Perhosta lähtöisin olevat Syrjälä ja Yrttikoski muuttivat Saunakylälle Rovaniemeltä, jossa he toteuttivat haaveensa pohjoisessa asumisesta. Ajan myötä halu palata lähemmäksi perheitä voimistui, kuten myös ajatus siitä, että seuraava koti olisi omakotitalo. Sopiva kohde löytyi hieman sattumaltakin Kyyjärven Saunakylältä.
– Isä teki tähän taloon kuntotarkastusta ja lähetti videoita, voisiko tässä olla meille hyvä ratkaisu. Vastasin, että todellakin, Syrjälä muistelee.
1970-luvun alussa rakennettu 120-neliöinen talo osoittautui kuntotarkastuksessa varsin hyväkuntoiseksi. Remontit ovatkin suurelta osin ennaltaehkäiseviä. Pihaan asennettiin sadevesiputket ja sitä muokattiin hieman ohjaamaan sadevettä poispäin rakennuksesta. Kylpyhuoneessa suihku siirrettiin puupaneeliseinältä laattaseinälle.
– Pannuhuoneessa on joskus ollut vesivahinko, joka ei kuitenkaan tehnyt pysyvää vauriota. Varotoimena muutama seinälevy tullaan uusimaan, Syrjälä kertoo.
Talon toisena sisäänkäyntinä toimiva kylmä eteinen on nyt eristetty puhallusvillalla. Lämmitysmuotona toimii puu, ja ilmalämpöpumppu auttaa pitämään peruslämmön tasaisena. Öljypoltin on olemassa, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. Punatiilinen julkisivu ei ole omistajille ulkonäöllisesti mieluisin, mutta tiili materiaalina on muutoin osoittautunut energiatehokkaaksi.
– Toki vanhat ikkunat päästävät tällä hetkellä jonkin verran lämpöä karkaamaan, Syrjälä tuumii.
Pintaremonttia tehdään vähitellen, ja tiloista alkaa hiljalleen muotoutua asujiensa näköisiä. Molemmat pitävät tummista sävyistä ja värikkäistäkin ratkaisuista, mikä on helpottanut sisustusratkaisuja. Pienillä muutoksilla on saatu lisättyä sekä käytännöllisyyttä että viihtyisyyttä.
– Tiloja on avarrettu esimerkiksi poistamalla ovia. Jatkossa selvitetään, olisiko joitakin väliseinistä mahdollista purkaa, Yrttikoski selvittää.
Keittiössä leivinuunin tulipesä kaipaa uudelleen valamista ja sen peltipinta on tarkoitus vaihtaa laattoihin. Ilmanvaihto tapahtuu painovoimaisesti huuvan kautta. Myös kuntotarkastuksessa puhtaat paperit saaneen kellarin varalle on tehty suunnitelmia.
– Haaveena on lisätä omavaraisuutta ruuan suhteen, joten tänne saa hyvin säilöön säilykkeitä ja juureksia, Yrttikoski kertoo.
Pihalle on istutettu omenapuita, ja ensi kesälle on suunnitteilla kasvihuone. Navettarakennuksessa asustaa maalaiskanoja, jättikocheja ja silkkikana, joiden ansiosta kananmunat saadaan omasta takaa.
Talo tuntuu tarjoavan tilaa niin arjen tarpeille kuin tuleville haaveillekin. Vaikka asukkaat arvostavat seudun rauhallisuutta, he myöntävät välimatkan aluksi mietityttäneen. Ennen ostopäätöstä he kävivätkin testiajamassa matkoja Kyyjärven ja Perhon suuntaan.
– Aika nopeasti tultiin siihen tulokseen, että siihenkin tulee vain asennoitua. Niin kiire ei saa olla, jos haluaa asua rauhassa. Tänne metsän keskelle on hyvä tulla kotiin, he toteavat hymyillen.
