Tavallisesti toivotaan kauniista retki-ilmaa, kun lähdetään reissuun, mutta viime viikkojen helteiden jälkeen toivottiin, että olisi vähän viileämpää. Eikä haittaisi yhtään, vaikka vähän sataisi! Toiveet toteutuivat, ei ollut liian kuuma eikä liian kylmä, kun maanantaina 10. 6. kello 9 lähdimme kohti Jyväskylää. Meitä retkeläiosiä oli vain 18, mutta huikea laatu korvasi määrän!
Aluksi suuntasimme Kallioplanetaarioon Nyrölään. Saimme valaistusta Beetlehemin tähden arvoitukseen. Täysin se ei ratkennut, mutta kerran perillä varmaan sekin selviää. Ihmeelliseltä tuntuu kuitenkin, että outo valoilmiö tuli taivaalle juuri oikeaan aikaan ohjaamaan tietäjiä Jeesuksen seimelle. Jumala on kaiken suunnitellut viimeistä piirtoa myöten. Filmin jälkeen olikin jo nälkä ja saimme ruokailla Kallioplanetaarion runsaasta ja herkullisesta noutopöydästä. Nam!
Nyrölästä suuntasimme Jyväskylään Kaupunginteatterin nurkille odottamaan opastamme. Siinä odotellessamme nopeimmat ehtivät kipaista Kaupunginkirkossa ihmettelemässä sitä, ettei se olekaan sisältä niin suuri, miltä näyttää ulkoapäin. Tarina kertoo, että kun kirkkoa oli rakennettu ja siitä oli tullut niin pieni, ettei sinne lähestkään kaikki jyväskyläläiset olisi silloinkaan mahtuneet, oli tehty suunnitelma, että pidetään aina niin huonoja pappeja, ettei tule tungosta!
Oppaan johdolla lähdimme sitten kohti Kuokkalaa ja sen uutta kirkkoa. Voi että se näytti rumalle! Mutta sisältä avautuikin kaunis ja valoisa, rauhallinen näkymä. Siis päältä ruma, mutta sisältä kaunis!
Kuokkalasta lähdimme takaisin keskustaan ja katoliseen kirkkoon. Se oli pieni, kaunis ja rauhallinen. Huomion kiinnittivät lasimaalaukset, jotka peittivät ikkunoita. Jokaisessa oli joku nimi, joka ei ollukaan taiteilijan nimi vaan sen lahjoittajan nimi. Monet seurakuntalaiset ovat nimittäin lahjoittaneet yksin tai suvuittain aina yhden ikkunan. Messu eli siis ehtoollisjumalanpalvelus on joka päivä ja ovet on auki joka päivä. Muistan lapsuudestani, kun asuin silloin lähellä katolista kirkkoa, miten jännittävää ja vähän pelottavaakin oli nähdä mustiin pukeutuneita nunnia. Nyt emme nähneet yhtään nunnaa, jotka ovat nyt kuulema puolalasia.
Huolimatta herkullisesta ja runsaasta Kalloiplanetaarion noutopöydästä minulla oli taas nälkä. Onneksi oli kahvit tilattu Naissaaren kahvihuoneelta. Siellä olikin kahvin kanssa sellainen jättipulla, että kyllä nälkä lähti! Puttipajan kynttilämyymälä oli tien toisella puolella ja pakkohan siellä oli käydä. Ja sen jälkeen vielä kurvasimme Viherlandiaan. Pusseinemme ja masseinemme olimme sitten kotona monen laulun jälkeen kello 18.20. Kyllä matkailu avartaa ja virkistää! Kiitos hyvästä matlkaseurasta mukana olleille ja Taivaan Isälle kaikesta varjeluksesta ja hyvyydestä!