Saunakylän kinkerit oli Korkea-aholla perjantai-iltana 15.3. Pirtti oli täynnä puheliasta väkeä, vaikka Suloa kaivattiinkin puhemieheksi.
Kirkkoherra puhui kinkeriaiheista, joista keskusteltiin. Yhteisvastuun aihe koettiin tärkeäksi. Yksinäisiä vanhuksia on keskuudessamme joskaan se ei ole sellainen ongelma maaseudulla kuin kaupungissa. Saunakylälläkin pidetään terveellä tavalla huolta toisesta. Itsessäkin on joskus vikaa, jos ei halua pitää naapureihin yhteyttä. Korkea-ahon pirtissä oli aktiivista porukkaa. Yksinäisyydestä ei ole haitaksi asti. Tekemistä riittää, lapsen kaitsennasta sukan kutomiseen, lasten hoitoon ja talonmiehen tehtäviin. Kanttori laulatti kinkerivirsiä ja muutaman toivevirren. Tuulikki ja Hannu oli laittanut juhlapöydän täytekakun, lusikkaleipien ynnä muiden hepenehien kanssa. Kun emäntä tarjosi toisen kattauksen kahvia niin sitten päästiin oikein jutun makuun. Talon emännällä oli juhlavuosi kyyjärveläisenä olossaan, samoin papilla, naapureilla hääjuhlasta on kulunut tasavuodet. Joku totesi, että hänellä on joka vuosi juhlavuosi syntymäpäivänään. Muisteltiin myös Korkea-ahon vanhuksia Teklaa ja Ilmaria, sekä Raimoa ja Kaunoa. Tuulikki muisteli, että ainakin neljät kinkerit hän on laittanut tämän papin aikana. Päätettiin pitää toukokuun loppupuolella yhteisvastuujuhla Valkeislammen kodalla ja heinäkuussa jumalanpalvelus. Mukana oli kinkerivieraita Kivijärveltä saakka.
Kiitokset talonväelle kinkereistä!