Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki turvaa varhaisen tuen

Oppilaiden tarpeet ja toiveet ovat erilaisia erilaisten psykologi- ja kuraattoripalveluiden suhteen. Näihin palveluihin ei ole kuitenkaan pystytty vastaamaan tarpeeksi ajoissa, vaan oppilashuolto on ollut liiaksi jälkien sammuttamista, ei niiden ehkäisemistä. Ennen joulua eduskunnassa käsitellyn ja hyväksytyn oppilas- ja opiskelijahuoltolain yhtenä keskeisenä tavoitteena on siirtyä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Varhaisella tuella voidaan ehkäistä tehokkaammin suurempien ongelmien syntyä ja ehkä jopa välttää kaikkein ikävimpiä koulumaailman lieveilmiöitä.

Merkille pantavaa uudessa laissa on myös se, että nyt myös toisen asteen opiskelijat ovat oikeutettuja saamaan samat opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelut kuin perusasteen oppilaat. Hajallaan olevien säännösten yhteen kokoamisella vahvistetaan viranomaisten keskinäistä kanssakäymistä ja ennen kaikkea parannetaan lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia käydä koulua ja opiskella. Yhteisellä oppilas- ja oppilashuoltolailla on merkittävä rooli perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä ja opintojen loppuun suorittamisessa. Laki tukee nuorisotakuun toteutumista merkittävästi.

Valiokuntavaiheessa keskustelimme kuraattorien pätevyysvaatimuksista. Perusteltua oli pitää kiinni kuraattorien sosiaalialan ammattilaisuudesta, jotta opiskelijoiden hyvinvointia voidaan taata opiskeluhuollon vahvistamisella ja ennaltaehkäisevän työn avulla. Tavoitteena on vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja lastensuojeluasiakkuuksien määrää. Lievensimme siirtymäsäännösten osalta lain kohtaa niin, että nyt kuraattorin tehtäviä hoitavat voivat jatkaa tehtävässään ilman pätevöitymisvaadetta.

Edelleen kävimme valiokunnassa paljon keskustelua salassapidosta. Hallituksen esityksessä todettiin, etteivät hallintopäätöksiä oppilaitoksissa tekevät saisi olla jäseninä monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Valiokunta katsoi, että hallinnon yleislakeja sovelletaan kaikessa hallintotoiminnassa. Tällöin jo henkilötietolaki kieltää opiskelijahuoltoon liittyvien tietojen käytön muuhun tarkoitukseen kuin opiskelijahuoltoon. Opettaja ja rehtori eivät siten tule esteelliseksi tekemään oppilasta koskevia hallintopäätöksiä sillä perusteella, että he ovat saaneet oppilasta koskevia tietoja toimiessaan monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on arvokas kokonaisuus yhä paremman koulun ja suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Jotta lain tavoitteet toteutuisivat tehokkaasti, on syytä kiinnittää huomiota myös eri viranomaisten, kuten nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sujuvaan yhteistyöhön.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Jämsästä.