Metsätalousyrittäjäkin tarvitsee kemera-tukea

Metsästä elävien metsänomistajien lukumäärä on laskenut. Nyt metsänomistajien keski-ikä nousee, metsävaroja ei hyödynnetä tehokkaasti eikä lisäinvestointeja puuteollisuuteen synny. Suurin pullonkaula tuntuu olevan pelko puun saatavuudesta. - Pieni tilakoko ja metsänomistajien ikääntyminen johtuvat epäonnistuneesta metsäpolitiikasta, totesi Tiirola.
 
- Metsänomistajia kohdellaan nyt kuin passiivisia sijoittajia, vaikka metsänomistamisen pitäisi olla myös yhteiskunnan näkökulmasta elinkeinotoimintaa, totesi Tiirola. Metsänomistamista pitää ehdottomasti kehittää kohti aktiivista yritystoimintaa. - Osalle metsäomistajista se olisi päätoimista yrittäjyyttä ja isolle osalle sivutoimista, niin kuin iso osa muustakin mikro- ja pk-yrittäjyydestä, sanoi Tiirola.

Metsätalouteen liittyy erityispiirteitä, jotka on otettava huomioon verotusta kehitettäessä.
- Ei saa luoda järjestelmiä, jotka luovat puumarkkinoille spekulatiivisuutta ja epävarmuutta, painotti Tiirola. Metsänomistamisesta ei tehdä yrittäjyyttä sillä, että koko metsäverotuksesta tehdään suoraviivaisesti osa esimerkiksi elinkeinoverotusta. Se ei sovellu sellaisenaan sadoilletuhansille metsänomistajille ja voisi johtaa ojasta allikkoon.

Metsäyrittäjyydestä pitäisi luoda nykyisen järjestelmän rinnalle houkutteleva ja valinnainen vaihtoehto. MYEL -yrittäjäeläkemaksusta voisi rakentaa metsätalousyrittäjyyden perustan. Lisäksi olisi järkevää edistää sukupolvenvaihdoksia. - Jos metsäpolitiikkaa ei muuteta, metsänomistajat ikääntyvät entisestään ja iso osa metsistä odottaa tulevaa perinnönjakoa. Ja tulevat perinnönsaajat ovat itsekin liki eläkeiässä, huomautti Tiirola.

Kemerassa on epäkohtia, mutta järjestelmä on kehittämiskelpoinen

- Jos metsäpolitiikan uudistaminen aloitettaisiin kemeran alasajosta, tehtäisiin suuri virhe. Uudistamisessa pitää keskittyä uudistamiseen, ei romuttamiseen. Investointitukia tarvitaan erityisesti Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen metsien kasvun nelinkertaistuminen 1960-luvulta on vahva ositus siitä, että puutteineenkin kemera-järjestelmä on ollut yksi onnistuneimmista palasista suomalaisessa metsäpolitiikassa, totesi Tiirola.